This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
Title: Kokeita suomalaisessa laulannassa
Author: Elias Lönnrot
Release Date: November 23, 2015 [eBook #50537]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KOKEITA SUOMALAISESSA LAULANNASSA***
Kirj.
Aikak.l. Suomi 1845
J. Simelii arfvingar, Helsingfors, 1846.
SISÄLLYS:
I. Lähteellä.
II. Joutsen.
III. Seitsemäntoistavuotias.
IV. Lintuselle.
V. Merimiehen morsio.
VI. Keväällä.
VII. Kiiltomato.
VIII. Hautaus.
IX. Lohdutus haudalla.
X. Tytön kulennat.
XI. Poika ja lähde.
XII. Linnustaja.
XIII. Rukous.
XIV. Ojalan Paavo.
XV. Saarijärven Martti.
Sanaselityksiä lauluihin.
Sanaselityksiä jälentöhön.
Vieraskielisiä lukukirjoja tavallisesti seuraa selitys kankiammista sanoista ja paikoista. Monelle kotimaalaiselle Suomen lukialle on suomi kreikaa ja latinata oudompi, jonka nimitämmä, sitä ollenkaan oudoksumatta. Sanotaanhan tekemättömän touon ei kasvavan — kuinka siis voisi odottaa suomen kielitaiteen viljelemättä kasvamista? Ja kun sitä näihin aikoihin asti ei ole kouluissa viljelty, eikä virallisissa kirjoituksissa tarvittu, niin joko siis kumma sen outona oleminen monellakin, joka vielä ei lapsuudestakaan ole saattanut tottua suomen puheeseen, jos kohta yksin lapsuudessa tottumisellakin ei kauas juoksennella. Tämä jälkimäinen lauseemme olkoon sanottu niiden vuoksi, jotka tottuneet yhteen syntymäpaikkansa puhetlaatuun, elikkä vielä sitäkin ulkokielien mukaan väännellen — sillä mielen kouluissa ruotsistuen tok' ei jääne kielikään kauas jälelle, kun ei olekaan pitkiä taipaleita mielen ja kielen välillä — harvoin somistavat suomea yleensä, ainakin yhtä syntymämurrettansa kiitellen, jos olkaan kuinka sortosa eli vaillinainen tahansa. Toiset taas siitä siteestä päästyä välistä kääriytyvät toiseen, aina outoja sanoja ja väänteitä kieleensä ongiskellen, jos useinkin lapsuudesta tutut, kotipaikoilla kuultunsa, olisivat ehkä somempia. Kumpikin näistä ääreyksistä, ehkä itsessänsä ei ylistettävä, kirjallisessa käytteessä kuitenkin saavuttaa jotain hyvää: edellinen erinäisien puhetmurretten tutustumisella, jälellinen eriseutuisten sanojen ja lausettapojen yhdistämisellä. Siitä ei nyt kuitenkaan ole aikeemme pitemmältä lausuilla, eikä vielä siitäkään, kuinka tästälähin kieltämme kouluissa oppimisella, sen epätasaisuudet toivottavasti vähitellen poistuvat, vaan suorittaummekin jo edellisiä laulukäänteitä ja mukaamia joten kuten selittelemään, sen ainoastansa ennen työhön ruvettuamme muistuttaen, tavattavan niitä jo entuudesta muilta ja muutamia itseltämmekin suomennettuna, joista käännöksistä meillä työssämme on ollut missä enemmin, kussa vähemmin apua. Niin löytään toisella suomentamalla: Lähteellä Maamiehen Ystävässä 1844, N. 15; Joutsen Oulun Viikko Sanomissa 1834, N. 5; Seitsemäntoistavuotias Saimassa 1845, IV 5; Lintuselle M. Y. 1845, N. 30; Merimiehen morsio S. 1845, N. 20; Keväillä S. 1845, N. 18 ja M. Y. 1845, N. 19; Kiiltomato O. V. S. 1829, N. 13; Hautaus M. Y. 1845, N. 17; Lohdutus haudalla O. V. S. 1830, N. 46 ja M. Y. 1844, N. 34; Tytön kulennat S. 1845, N. 29; Poika ia lähde O. V. S 1830, N. 47 ja S. 1845, N. 34; Linnustaja O. V. S. 1833; N. 5; Rukous S. 1844, N. 18; Ojalan Paavo O. V. S. 1830, N. 53; Saarijärven Martti O. V. S. 1831, N. 5. Vielä riidassa ollen, voisiko muitakin laulannoita rakennella runolaulun vaatimusten mukaan vaari ottamisella tavutten arvosta, vai pitäisikö niitä ruotsalaisen ja muun vieraan laulun jälkeen korkoja myöten sovitettaman, olemma näissäkin kokeissa liittäyneet niihin, jotka puoltavat edellä mainittua laulurakennon tapaa, tahtoen runolaulun perusteeksi muullenkin suomalaiselle laulannolle.
Tämä ruotsinkielinen Runebergiltä tehty perustuslaulu alkaa sanoilla: jag sitter källa vid din rand. Mittansa ovat seuraavat:
v, — v, — v, — v, v/—
v, — v, — v, v/—
v, — v, — v, — v, —
v, — v, — v, —
Jaksossa: Suo, lähe' kaunis katselen, sana lähe' ei rikkone sointua jakson ensimäisessä mitassa, sillä siinä siassa suatsee runolaulukin kaksilyhyitä; toiseen ja kolmanteen mittaan ei kyllä sopisi soinnun sortumatta, vaan pitää niissä olla pitkälyhyitä täytteitä. Sanoimma sanan lähe' olevan ensimäisessä mitassa, kuin onkin, koska edellinen sana suo ei tee täysimittaa. Sen saattaisi nimittää ei mitaksi, vaan alusteeksi, ikäskun yksinäisen lopputavuen päätteeksi. Vaikka alusteet ovat merkityt lyhytarvoisiksi, niin eivät kuitenkaan haittaavasti sointua sortane semmoiset kun: suo, kuin, taas, voi, vaan, tuo, niin, noin, tee, luo j.n.e., ehkä ovat pitkä-arvoisia, eipä runojaksonkaan ensimäisessä mitassa aina tavata pitkälyhyttä eli kaksilyhyttä täytettä, vaan välistä kaksipitkä, lyhytpitkä, kolmilyhyt, alkupitkä, vieläpä nelilyhytkin, joka tulee siitä, että ääni kunkin jakson alusteessa ja ensimitassa ei vielä oikein sointuun vakaunut, vaan vasta vakaumaisillaan, sitä tavotellessaan ei lue suureksi rikkeeksi, jos mitan täyte vähin poikkeaapi tavallisesta määrästänsä. Mutta ei ainoastansa pitkäarvoisia ja pitkäsiaisia tavoita, vaan kaksilyhyitäkin, esimerk. mua, yli, toki, oli, yhä j.n.e., näyttää alusteen, harvakselta käytettynä, suatsevan, ja välistä pitkittävän yhtäläisyyden poistamiseksi, eli muuten aineen vuoksi, melkein vaativankin, jonka tähden emme ole epäilleet, myös semmoisia toisinaan alusteeseen käyttää, ja ylehensä olemma alusteessa ja ensimitassa vapaammasti tavut-arvojen suhteen elelleet, josta syystä kolmannessakin värsyssä jälestäpäin tavataan toinen jakso: kuvoaa taivahan, vaikka olisi sen siasta voinut sanoa: kuvaapi taivahan, jolla tavalla ensimitta olisi tullut paremmin pitkälyhyeksi, taikka laittaa koko värsy seuraavan tapaan:
Jaksossa: Kuin pilven varjot vaeltavat tulee sana vaeltavat kuulumaan kolmitavuisesti, kun vailtavat eli vaaltavat, samatekun sanat mäellä, re'ellä, käeltä j.n.e. usein sanotaan yhteen juoksuttamalla kun määllä l. mäillä, reeltä l. reiltä, käältä l. käiltä. Kellen semmoinen yhteen juoksu ei liene mielesperäinen, laulakoon: kuin pilven varjot kulkevat, niin sillä siitä pääsee. Ja samoin saisi 1:sen jakson 1:stä värsyä sanoa: suo lähtehinen katselen eli suo lähtöseni katselen, ken luullee kaksilyhyen mitantäytteen lähe' siinäkin siassa vähemmin sopivaksi.
Päätteet värsyjen 1:sessä ja 3:nessa jaksossa, nimittäin lopputavuet sanoissa katselen, vaeltavat, loistava, pakenemaan j.n.e. eivät vastaa toisiaan. Mokomasta loppuvasteesta tässä siassa emme arvaa äyrinveroista hyötyä suomen laulannolle tulevan, jonka tähden sen olemmekin sattumoihin heittäneet. Meistä näyttää, kun nämät jaksot viel' eivät oikein päättyisikään itsessänsä, vaan kumpikin yhdessä seuraavan jakson kanssa, elikkä niin, että edellä merkittyin neljän jakson siasta tällä laululla oikeemmin tulisi olemaan vaan kaksi seuraavaa:
v, — —, — —, — —, — —, v/— —, — —, —
v, — —, — —, — —, — —, v/— —, — —, —
Ei varsinaisiksi päätteiksi, vaan seisatteiksi eli levätteiksi nimittäisimmä semmoisia, knn lopputavuet muka edellisissä l:sessä ja 3:nessa jaksossa ovat. Kun suomi ei ilmankaan rakasta loppuvasteita laulannossa, niin jopa vaan luulemmakin niiden tuulta takaa ajavan, jotka vielä semmoisiin seisatteisiinkin noudattelevat vasteita, niinkun kirjassa: uusia virsiä kirkossa ja kotona veisattavia, on läpensä tehty. Semmoinen tyhjän toimitus, vähänkään kaunistamatta eli muuten hyödyttämättä laulantoamme, vaan viehättää laulun- eli virrentekiän mielen joutaviin, ettei tule tärkiämmistä asioista, esimerkiksi mitteestä, sanain alkuvasteesta, murteesta, vaari ottamaan. Ruotsilla ja sukulaiskielillänsä puuttuu monta omaisuutta, jotka suomen laulua sulouttavat, jonka tähden ei kumma ole'kaan, jos niiden kaipuussa noudattelevat seisatteillenkin loppuvasteita, joita toki kielensä on suomea rikkaampi. Eipä taitais aivan tarpeellinen olla aina sanankaan joka seisatteessa loppuminen, vaan välistä niinkin, että sen lopputavut tulisi olemaan seuraavan jakson alusteena. Sillä lailla olemma 6:nessa laulussa sovittaneet jaksot:
Kunkin mitan täytteistä sanomma pitkää eli pitkäveroista tavutta iskuksi, lyhyttä eli lyhyitä, jos niitä on usiampia, laskuksi. Murteeksi taas sanomma sanan jakaumista kahteen mittaan korotetulla tavuella laskuun, korottomalla iskuun, ja taitteeksi semmoista sanan jakaumista, että korollinen tulee iskuun, koroton laskuun. Taitetuita sanoja tavataan jaksoissa:
En — tieä, — itse'- — känä.
Mä — pääni — vaipu- — esssa.
Vaan — raahti- — sinko — mennä.
Mä — ystä- — vistä — ni, j.n.e.,
joissa sanat itse'känä, vaipuessa, raahtisinko, ystävistäni ovat taitetut. Murretuita sanoja taas löytään jaksoissa:
Ku- — vasti- — messa- — si.
Si- — täi' pi- — mitti- — vät
Se — myös ly- — hyt i- — ältä- hän.
Mi- — tä a- — jatte- — lenkin.
I- — kävi- — ä i- — loni.
Ne — tyhji- — ä ku- — vaami- — a.
Jo — lähti — pois pa- — kene- — maan.
Jo- — en la- — helle — laski- — hen.
Laivo- — a lä- — hette- — lee.
Vielä- — kin nä- — kisin — laivan.
Vaali — a va- — pise- — vainen — koitti.
Ei le- — poa — vaan le- — votto- — muutta.
Lausui — vasta — ten va- — litta- — jalle
Talo- — ni ta- — vara- — ni ja — maani, j.n.e.
Näissä ovat sanat: kuvastimettasi, pakenemaan, lyhyt, iältähän, sitäi, pimittivät, ajattelenkin, kuvaamia j.n.e. murretut runolaulussa yleensä tavattavan murteen jälkeen. Semmoista murrosta runolaulu pitääkin kauniimpana rakento-omaisuutenansa, ei kuitenkaan sillä tavoin ymmärtäen, että jokaisessa jaksossa pitäisi murros löytymän, vaan niin, että murretuita jaksoja tavataan vaihtelemalla taitettuin eli muuten murrotonten kanssa. Emmekä epäile murroksen samalla tavalla viljeltynä kaunistavan kaikkea suomalaista laulantaa, kun vaan korvamme kerran ruotsalaisuudesta vapaina ennättivät tottua suomen luontaiseen laulusuloon. Ruotsin laulussa murrosta ei lajinkaan tavata, aika harvoin taitostakin; siitä eikö tulle, että suomeakin nykyisempiin lauluin kirjoittajat ovat murrosta välttäneet, ja ikäskun virhenä pitäneet.
Suomen runolaulussa alkaa tavallisesti kaksi sanaa kussakin jaksossa yhdellä äänikkeellä, eli yhdellä kerakkeella ja äänikkeellä, jota sen omaisuutta nimitämmä alkuvasteeksi. Voisi myös alkuvasteeksi lukea senkin, kun kahdella sanalla jaksossa on eriäänikkeensä joko sanan alussa, eli niin, että alkavat yhdellä ja samalla kerakkeella, vaan sitä seuraava äänike on kummassakin erilainen. Edellistä lajia, jota vaan varsinaiseksi alkuvasteeksi sanoisimmakin, tavataan jaksoissa:
jälkimJistä alkuvastetta on seuraavissa jaksoissa:
Mitä enemmin yhtä sukua ne eriäänikkeet tässä jälkimmäisessä alkuvasteessa ovat, sitä likemmä tulevat varsinaista alkuvastetta, jonka tähden jos toisessa on o, toisessa a eli u — yhdessä ö, toisessa ä eli y — yhdessä e, toisessa ä eli ö — yhdessä i, toisessa e eli y äänikkeenä, niitä suuresti ei varsinaisesta alkuvasteesta eroita, esimerkiksi:
Ainoastansa silloin tulee alkuvaste laulua kaunistamaan, koska se ikäskun itsestänsä syntyy, jolla tavalla se luontaisilla runoniekoilla syntyykin, sillä tietämättä koko alkuvasteesta, mitä onkaan, käyttävät sitä kuitenkin runoissansa, eivätkä taida siitä sen parempata selitystä antaa, kun sanain sillä lailla vetävän yhden toistansa. Mutta missä semmoista sananvetoa ei ole, siinä jääpi myös alkuvaste viljelemättä, jonka tähden parahimmissakin runoissa monta alkuvasteetonta jaksoa lomittain tavataan. Missä sen noudattaminen tulisi vähänkään esteeksi lauseen luontaisuudelle, siinä on parempi heittää koko alkuvaste sillensä, kun ei olekaan alkuvaste laadustansa esteeksi, vaan myötäisyydeksi lauseelle. Siitä syystä näissäkin suomentamissa kyllä tavataan alkuvasteettomia jaksoja — ja epäilemättäkin on mitteen ja murteen tarkka vaarin-otto suuremmasta arvosta laulun soinnulle, kun alkuvaste.
Välistä tulee sanan loppu-äänike ikaskun hupenemaan seuraavan sanan alku-äänikkeeseen. Semmoinen huvento, runolaululle omainen, ei liene muussakaan laulussa vierottava, vaikkei se kyllä olekaan niin välttämättömästi tarpeellinen suomalaisessa laulannossa, vaan kreikalaisen laulun tapaan sattumoihin heitettävä. Ainoastansa äänikkeet a, ä, i taitavat sillä lailla huveta, vaan muut äänikkeet pysyvät hupenematta. Siitä syystä saatamme runolaulun tapaan hyvästi kirjoittaa mainittuin ääniketten hupenemalla:
Mutta myös ääniketten hupenematta voipi kirjoittaa:
Myös tapahtuu äänikkeen huvento tavallisimmasti semmoisissa sanoissa, jotka täysinäisinä olivat kaksitavuisia (e.m. koska, sillä, mieli), harvemmin neli-, kuusi- ja muissa paritavuisissa (näkemättä, ajateltavaksi j.n.e.). Kolmi-, viisi- j.n.e. -tavuisissa sanoissa, niinkun myös ylehensä semmoisissa, joissa se huvettava äänike seuraa korotonta tavutta (alusta, äänellisesti, sanelemattansa), lienee huvento tuskin suattavakaan, eikä koskaan, olkaan sana kuin monitavuinen tahansa, silloin koska loppuäänikettä seuraa puoli-ho...', joko kirjoitettuna eli ilman (yhä', löyä', etsi', ylistä', ulomma').
Perustuslaulu Runebergiltä alkaa sanoilla: från molnens purpurstänkta rand. Mitet on sama kun edellisessä, jonka mukaan sanat laulaissa jakauvat seuraavihin mittoihinsa:
Vä- — hänpä — tuosta — kuinka — ma
I- — käni — määrän — sain.
Jaksossa: Valaisee maailman katsomma loppu-äänikettä eli päätettä ee sanassa valaisee ennemmin epä-arvoiseksi, kun varsin pitkäksi, jonka tähden sitä tässä olemma käyttäneet lyhyen siasta. Varsin pitkiksi lukisimma ainoastansa niitä pitkiä tavuita, jotka taitaan kahdistaa, niinkun esimerk. lopputavuet sanoissa: rantaa, rantaan, maailmaa, tuodaan, ottaa', leikka'a, kahdistettuina: rantoa, rantahan, maailmata l. maailmaa, tuodahan, ottoa', leikkoaa. Sitä vastoin semmoisia päätteitä, kua sanoissa: hän tulee, tekee, ottaa, taitaa, valaisee ei sovi kahdistaa, josta arvelemma niiden ei varsinaisesti vaan epä-arvoisesti pitkiä olevan. Tavataan niitä kyllä pidennettyinäkin, vaan silloin erinäisellä liitteellä pi eli vi, jonka edellä tavut oikeemmin lyhyeksi kirjoitettaneenkin, tulepi, tekepi, ottapi, taitapi, valaisepi eli tulevi, tekevi j.n.e., jos kohta Savon ja muutamien muiden paikkojen murteessa se siinä siassa kuuluu pitkänä: tuloopi, tekööpi, ottaapi j.n.e. Juuri epä-arvoisuutensa vuoksi näitä päätteitä raamatun suomessa yksiäänikkeellisesti kirjoitettaneenkin.
Runebergiltä kirjoittama perustuslaulu alkaa sanoilla: jag vet ej hvad jag hoppas. Mitteensä on seuraava:
v, — v, — v, — —
v, — v, — v/—, —
v, — v, — v, — v
v, — v, — v/—, —
Sanat siis laulaissa jakautuvat seuraavaisesti:
Mä — tuota — toivoin — aina,
Kun — talvi — lähti- — si.
Ki- — nosten — kanssa — ehkä
Su- — lais sy- — äme- — ni.
Ruotsalaisen alku Runebergiltä: säg mig, du lilla fogel; mitet kun edellisellä, ja siis seuraavaisesti laulumittoihin jakautuva:
Tee — vasta — kin pe- — säsi
Li- — ki pi- — hoa- — ni,
Ja — tyyty- — mään o- — peta
Mua — myös o- — saha- — ni!
Runomitteen tapaan rakennettuna kuuluvat jaksot:
Mutt' — aamu- — hetkin — heiltä
I- — lo on — kauka- — na,
Si- — nä kun — unen — päivän
A- — lotat — laulul- — la.
Korkojen jälkeen tehtynä nämät jaksot kuuluisivat näin:
Mutta semmoisellapa rakennuksella tulisivat sanat: ilo, sinä, alat laulaessa sortumaan ja kuulumaan melkein kun iilo, siinä, aalat, elikkä i'lo, si'nä, a'lat, merkitsevä merkki ' jotain täytettä vierellisten äänikkeen ja kerakkeen välillä. Tämä ja edellinen laulu taitaan mitteensä vuoksi laulaa, kun tuttu ruotsalainen laulu: jag minns den ljufva tiden.
Ruotsalaisen Runebergiltä laitetun laulun alku: vinden blåser opp i hast; mitet seuraava:
v/— v, — v, v/— v, —
v/— v, — v, v/— v, —
v/— v, — v, — v, — v
v/— v, — v, — v, — v
Sanain jakauminen laulumittoibin:
Sille — ennen — ilto- — a
Taas ko- — tihin — kulke- — a,
Vaikkap' — ei e- — täällä — aivan
Vielä- — kin nä- — kisin — laivan.
Kellen olisi vaikiampi ymmärtää, mitenkä huivin huiske' voisi olla kyyneleistä kastunut, muuttakoon koko värsyn, jos seuraavaan tapaan:
Ruotsiksi Runebergiltä: de komma, de komma, de vingade skaror som flytt. Mitet seuraava:
v, — v v, — v
v, — v v, — v v, v/—
v, — v v, — v
v, — v v, — v v, —
Jakauminen laulumittoihinsa:
Kun — huoliki- — nokset
Po- — vestani — pois suve- — aa,
Ken — ties ilo- — linnut
Jo — taas sian — sielläkin — saa.
Saksalainen perustuslaulu Pfeffeliltä alkaa: Ein Johannis-würmchen sass. Mitet seuraava:
v/— v, — v, — v, — v
v/— v, — v, v/— v, —
v/— v, — v, — v, — v
v/— v, — v, v/— v, —
jota myöten sanat jakauvat näin:
Häntä — tähti — taiva- — hainen
Kauni- — histi — katse- — li,
Mato — musta — maan-a- — lainen
Nähty- — änsä — surma- — si.
Semmoisista poikkeamisista ensimäisessä mitassa, kun jaksoissa:
Jo oli — lintu- — set le- — volla,
Miksi hän — syyttä — surmat- — tiin,
tavataan, olemma jo edellä sanottavamme sanoneet, ja tässä ehkä sopinee lisätä, kolmilyhyen mitan täytteen, erittäinkin jos on kahdesta erisanasta saatu, välistä sopivan muissakin mitoissa pitkälyhyen siaan, niinkun seuraavassa:
Syyttä- — kö sanoi — käärme — hällen.
Ruotsal. Runebergiltä: tempel-tornets dystra klockor hördes; mitet:
v/— v, — v, — v, v/— v, — v
v/— v, — v, — v, v/— v, — v
v/— v, — v, — v, v/— v, — v
— v, v v, — v
jakauttava sanat laulaissa:
Siinä — itki — illan — neito- — kainen,
Itki — yönkin; — tähti — taiva- — hainen
Vaali- — a, va- — pise- — vainen — koitti,
Surkun- — sa o- — soitti.
Kolmen ensimäisten jaksojen neljäs mitta ehkä sopinee myös kaksilyhyeksi.
Saksalainen Vossilta laadittu alkaa: Trochne deines Jammers Thränen; mite seuraava:
v/— v, — v, — v, — v, — v
v/— v, — v, v/—
v/— v, — v, — v, — v, — v
v/— v, — v, v/—
v/— v, — v, — v, — v, — v
v/— v, — v, — v, — v, — v
v/— v, — v, — v, — v, — v
v/— v, — v, — v, — v, — v
Laulumittoihin jakauminen:
Liha — kaikki — lanki- — aapi
Lailla — kukka- — sen,
Neito- — selta — tempo- — aapi
Surma — sulha- — sen,
Iki — vanhal- — ta- — va- — ransa,
Ime- — vält' e- — lättä- — jänsä;
Viepi — vihki- — mäisil- — tään
Neito- — senkin — yljäl- — tään.
Emme voine kieltää, että jaksoissa:
sanat täyellisyyteen, pysyväisyyteen kuuluvat kankiasti, kun ovatkin mitteen ohjetta vastoin, koska edellisessä sanassa tavuen arvot ovat seuraavat: — v/—, v —, —, ja jälellisessä: v v, — —, —, sen siaan kun kumpaisessakin pitäisi oleman: v/— v, — v, v/—. Jälellistä emmä tok' arvaisi pahasti sointua rikkovan, koska kaksike äi siinä on pitkä-arvoinen, ja seuraava yy melkeinpä epä-arvoinen, jonka tähden sitä ei taita kohdista'kaan, (k. edell.).
Jaksossa: ahpa päivää autuasta tulee ää sanassa päivää lyhenemään seuraavan äänikkeen tähden (k. edellä, mitä ääniketten huvennosta on sanottu). Seuraisiko joku kerakkeella alkava sana, niin tok' ei sopisi'kaan sana päivää koko tähän mittaan.
Runebergin ruotsiksi laittama alkaa: flickan kom ifrån sin älsklings möte; mitet seuraava:
v/— v, — v, — v, v/— v, — v
joka on tavallinen runomitta yhden pitkälyhyen mitan lisäämällä. Tämä yhden mitan lisäksi tulo näyttää vaikuttavan, että 4:jäs (elikkä 3:mas) mitta saanee olla taikka pitkälyhyt eli kaksilyhyt. Sanain jakauminen tässä on seuraava:
Mistä- — pä si- — nulla — käet pu- — naisna.
Kauan — kulto- — a kä- — telty- — änsä.
Ruotsalainen laitos Runebergiltä alkaa: till en källa talte gossen vredgad, edellisellä mitteellä.
Joko — nyt sinun — kurja — kosta- — nenki.
Löyät — lähte- — hen sinä — lämpi- — mämmän.
Jos olisimma peljänneet vähänkään haittaa soinnulle semmoisista täytteistä, knn edellisten jaksojen 2:sessa ja 3:nesaa mitassa löytyvät, niin helposti olisivat olleet vältetyt; mutta harvakseltaan viljeltynä ne ennemmin puoltavat, kun haittaavat sointua.
Edellisellä mitteellä:
Ellös — äiti- — ni to- — ki to- — ruko.
Höyhe- — ninä — suortu- — at so- — riat.
Edellisellä mitteellä:
Noustu- — a rupe- — an ru- — kouk- — sille.
eli
Noustu- — a ru- — peen ru- — kouk- — sille.
Toisin — arve- — li lu- — ja Lu- —therus.
Mako- — an u- — nehen — uupu- — neena.
Runebergiltä ruotsiksi: stor var Tavastländarn Ojan Paavo, edellisellä mitteellä:
Tuop' oli — oiva — mies O- — jalan — Paavo.
Niin ker- — ran ke- — räjä — karta- — nolla.
Se sais — otto- — a' e- — loni — kaiken.
Niinpä — lausui — oiv' O- — jalan — Paavo.
Otta- — os o- — makse- — si nyt — kaikki.
Ruotsalainen laitos Runebergiltä: högt bland Saarijärvis moar bodde, edellisellä mitteellä:
Vaan ke- — väällä — kun ki- — nokset — lähti.
Niin ke- — väällä — kun su- — li ki- — nokset.
aaltoilivat eli aaltoelivat s.o. liikkuivat aallon tapaan.
aioista s.o. aidoista.
alemma' s. on alemmaksi, maahan.
eisty s.o. edisty. Ei eisty s.o. ei kulje edespäin.
etäällä s.o. kaukana, loittona.
hanki' ja hankipa s.o. toimita', laita'.
haualleni, -lansa, hauan, hauattihin, s.o. haudalleni, -lansa j.n.e.
heittäne', heitti, heitä' s.o. hyljänne' (jättäne') hylkäsi, (jätti) j.n.e.
huiskehella s.o. liekahtavalla ololla.
huivin s.o. liinan eli vaatteen, kaulaliinan, päävaatteen.
huoli s.o. murhe, suru.
isostelee s.o. tekee itsensä isoksi eli suureksi, kerska'a, ramailee.
joikuen s.o. yksiäänisesti laulaen.
jäykkä s.o. paikkansa pitävä, liikkumaton, jämähtämätön.
kah s.o. katso! kas!
kaipoan s.o. kaipaan, olen vailla.
kalke s.o. kaliseva ääni, kalkutus.
kalviana s.o. vaaliana, vaalevana:
kamahutti s.o. löi yhtäkkiä.
ka'otteleisi, -otti, -ttua s.o. kadotteleisi j.n.e.
keolla s.o. kedolla.
keräsin s.o. kokosin.
kohattua s.o. kohdattua, tavattua.
kuinkin s.o. kuinka tahtonsa, kuin tahansa.
kultoain s.o. kultoani, kultaani.
kumma s.o. ihmeellinen, outo, ihmeteltävä.
kummastellen s.o. ihmetellen.
kumpu s.o. metsän saareke', yläsempi paikka korvessa.
kuvaamia s.o. kuvan tekoja.
kuvastimessasi s.o. peilissäsi.
kuvaa, -voansa s.o. kuvas, kuvaansa.
kuvoaa s.o. kuvaapi, maalaa, muodostaa.
käet s.o. kädet.
kätkyessä s.o. kehdossa, vaussa, tuutussa.
käteltyänsä s.o. kättä annettuansa.
lahelle s.o. lahdelle.
laihoa s.o. orasta, oraita, orasmaata.
lannan s.o. pellonhöysteen, tateen, sonnan.
laskihen s.o. laski itsensä, laskeutui.
lauhkiasti s.o. leppiästi, hiljaisesti, ei suuttuneena.
lauhtuneet s.o. lämminneet
lehtevihin s.o. runsaslehtisiin.
likisti s.o. syleili, halasi, kaulasi, sepäsi.
lohutellen s.o. lohdutellen.
loihen s.o. loi itsensä, rupesi.
lopettaa s.o. lopetettua, päätettyä.
luoksensa s.o. tykönsä.
luostarin s.o. monasterin.
lähe' s.o. lähde', hete'.
lähti s.o. läksi.
löyä', löyät s.o. löydä', löydät.
ma s.o. minä, mä, mie.
maanittelee s.o. houkuttelee, viettelee, viekoitelee.
makaan s.o. mukaan,
meiät s.o. meidät, meidän.
mieron s.o. maailman, kylän (venäl. миръ, maailma).
mietit s.o. ajattelet, tuumaat (venäl. смытитъ).
moittii s.o. laittaa, paheksii.
mokomassa s.o. semmoisessa.
muhkiampi s.o. jalompi, julkisempi.
mua s.o. minua, miua.
muuan s.o. muutama, joku, eräs.
neiet s.o. neidet, neitsyet, neidot, tytöt.
neitoaan s.o. neitoansa, neittänsä j.n.e.
noukkasena s.o. nokkosena, nokkana.
nurehtiva s.o. nureksiva, epätyytyvä, tyytymätön.
oiva s.o. valittu, muita parempi, erinomaisesti hyvä (lappal. oaivve, pää).
ottaot, s.o. mahdat ottaa.
ottoa' s.o. ottaa'.
pilannut s.o. turmellut, haaskannut.
poloset s.o. vaivaiset, raukat.
pu'otan s.o. pudotan.
päiväsessä s.o. päiväpaisteessa, auringon valossa.
raahtisinko s.o. raskisinko, raskitsisinko, hentoisinko.
ristikkäistä s.o. pientä, kaunoista ristiä.
riutununna s.o. loppununna, sammununna.
saavan s.o. tulevan, joutuvan.
salmi salmelle s.o. salmi salmelta.
sekauhut s.o. seoitat itsesi.
seuroaisi s.o. seuraisi eli seurajaisi.
sievä s.o. hyvä, kaunis, luonteva (lappal. shieqa).
siisti s.o. puhdas, nätti (venäl. чистый).
sitäi' s.o. sitäkin.
sujutti s.o. taivutti, notkisti, nöyryytti.
suortuat s.o. hivuskiehkurat, kutrit.
surkunsa s.o. säälinsä, osan-ottonsa.
suueltua s.o. suudeltua, suuta annettua.
suveaa s.o. lauhtuu, lämpiää, sulaa.
syleili, llyt, llä s.o. halasi, sepäsi, kaulasi, likisti, halannut j.n.e.
syämemme, -meni s.o. sydämemme, -meni.
taannoiseen s.o. entiseen, tuonnaiseen.
taasen s.o. taas.
taasta a.o. tästä läheisestä, t. näkyvästä.
taonnan s.o. takomisen.
teiri s.o. tetri, teeri, terri.
tieä' s.o. tiedä'.
toen s.o. toden.
toisiltansa s.o. välistä, lomasta, välittäin, lomittain.
toki s.o. kuitenkin.
tähtitarhan s.o. taivaan tähtien.
uia' s.o. uida'.
uppo s.o. peräti, tuiki, varsin.
uroita s.o. miehiä, poikia.
uuen s.o. uuden.
uupuneena s.o. väsyneenä.
vaahteraisen s.o. kauniin vaahteren.
vaalia s.o. vaaleva, valistunut.
vaihtoi s.o. vaihetti.
vajaelee s.o. on ilman eli vailla, kaipa'a.
valehet s.o. valheet.
vankahuivat s.o. soivat vahvasti, kovasti.
vankkoa s.o. vahvaa, lujaa.
varominen s.o. pelkääminen.
vaskilautojansa s.o. vaskipeltejänsä.
vavisten s.o. vapisemalla.
veen s.o. veden.
velloan s.o. hämmennän, seotan.
vihuri s.o. tuulen puuska.
voimoa s.o. voimaa.
vuonat s.o. karitsat (lampaat).
yhä' s.o. aina, yhtäläiseen.
alkupitkä dactylus (— v v).
alkuvaste', alliteration.
aluste', upptakt.
arvo, qvantiteet.
epä-arvoinen, anceps.
hupenee elideras.
huvento, elision.
isku, arsis.
jakso, vers, versrad.
kaksike', diftong.
kaksilyhyt, pyrrhichius (v v).
kaksipitkä, spondeus (— —).
kerake, konsonant.
kolmilyhyt, tribracbys (v v v).
korko, accent.
lasku, thesis.
leväte', takthvila, litet uppehåll midt i versen.
loppuvaste', rim, rimslut.
luontainen, naturlig, af naturen tillkommen.
lyhytpitkä, jamb (v —).
mite' metrik, taktlära.
mitta, taktafdelning, pes.
murre', cesur med accentbrott i allmänhet.
murros, dets, i bestämda fall.
murtaa, begagna cesur.
nelilyhyt, proceleusmaticus.
ohje', regel, rättesnöre.
peruste', grund, grundlag.
pitkälyhyt, trochæus l. chereus (— v).
pitkäsiainen, positione lång.
pääte', slut, slutfall i en vers.
seisate', katso: leväte'.
sointu, rythmus (harmoni).
suatsee, tillåta, tåla.
taite', cesur utan accentbrott i allmänhet, katso: murre'.
taitos, sådan cesur i ett bestämdt fall.
taittaa', begagna sådan cesur.
tavut, stafvelse.
täyte', taktfyllnad.
vastaa, rimma, hafva rimslut.
vaste', katso: loppuvaste'.
vastos, ett bestämdt rimslut.
yhtäläisyys, enformigbet, monotoni.
äänike', vokal
äärellinen, ytterlig.
ääreys, ytterlighet.
Päätäntö. Kaikkia, jotka puoltavat Suomen laulannon ennen tavallista, ruotsin mukaista (s.o. korkojen jälkeen asetettua) mitettä, pyydämmä ajatuksensa, ja perusteensa niihin, ilmi tuottamaan ollenkaan säälimättä meitä näissä edellisissä runo-mitteen jälkeen rakennetuissa kokeissamme eli entisissä kirjoituksissamme (Kalevalan esipuheessa; Mehiläisessä 1836 Loka- ja Marraskuulta; Saimassa 1845 N. 44 eli Kallavedessä N. 3). Suotuisesti menkööt kaikki erityiset ajatuksemme, kun vaan niiden esine: suomen laulurakenteen parempi vakautuminen, voitettaisiin, joka voitto viimein ehkä lieneekin toivottava, usiampain sitä ennen joko rakennetuilla lauluillansa eli muilla kirjoituksilla ilmi saatettua mietteensä samasta asiasta.
***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KOKEITA SUOMALAISESSA LAULANNASSA***
******* This file should be named 50537-h.htm or 50537-h.zip *******
This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/5/0/5/3/50537
Updated editions will replace the previous one--the old editions will be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright law means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. They may be modified and printed and given away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution.
To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase "Project Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg-tm License available with this file or online at www.gutenberg.org/license.
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is unprotected by copyright law in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country outside the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg-tm License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided that
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating the Project Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its volunteers and employees are scattered throughout numerous locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact
For additional contact information:
Dr. Gregory B. Newby
Chief Executive and Director
gbnewby@pglaf.org
Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide spread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate.
While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For forty years, he produced and distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
Most people start at our Web site which has the main PG search facility: www.gutenberg.org
This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.